Gaze behaviour in curve driving : Quantitative measurements of gaze velocity and yaw rate in simulated and real environments
Paavo Rinkkala · Työväentutkimus Vuosikirja · 2018
Tämän tutkielman aiheena ovat spontaanit katsekäyttäytymisstrategiat kaarreajossa. Monien aiempien kaarreajotutkimusten käyttämät metodit eivät ole riittäneet erottelemaan mitä katsestrategiaa ajaja käyttää kääntyessään ajoneuvolla (Lappi, 2013, Itkonen et al. 2015). Tämän tutkielman metodit pystyvät eriyttämään eri strategioiden tuottamat tulosennusteet toisistaan horisontaaliseen katsenopeuden ja puolikkaan auton pystykiertymänopeuden avulla. Reittipistehypoteesin (WP) mukaan katse kohdistuu ajajan suunnitellulla reitillä oleviin pisteisiin. Tämä ennustaa, että katsenopeus ja puolikas auton pystykiertymänopeus korreloivat lineaarisesti ja niiden välinen suhde on -1:1. Tangenttipisteeseen (TP) ja muihin ajajan katsesuunnasta paikallaan pysyviin pisteisiin kohdistuvat katsestrategiat eivät ennusta mitään korrelaatiota. Pystykiertymänopeutta säädetään määrällisen analyysin mahdollistamiseksi ja kokeet suoritetaan niin simulaattorissa kuin oikealla ajoradalla reliabiliteetin ja validiteetin varmistamiseksi. Katse- ja telemetriadata tallennettiin koehenkilöiden ajaessa ympyrärataa hitaasti kiihtyvällä vauhdilla. Koetta ajettiin toisiaan muistuttavissa simulaattori- (n=15) ja ajorataympäristöissä (n=4). Puolikkaan auton pystykiertymänopeuden ja katseen horisontaalisen nopeuden välillä simulaattorissa löydettiin erittäin vahva (-0.91) ja ajoradalla vahva lineaarinen negatiivinen korrelaatio (-0.75) ja regressioanalyysin kulmakerroin molemmissa ympäristöissä lähestyi -1:1-suhdetta (-0.96 simulaattorissa ja -0.79 ajoradalla), kuten WP-hypoteesi ennusti. Ilmiö näkyy selkeästi myös yksittäisillä koehenkilöillä. Tulokset viittaavat siihen, että ajajien ensisijainen katsestrategia kohdistuisi kohteisiin suunnitellulla reitillä. Simulaattorin ja ajoradan tulosten pieniä eroavaisuuksia pohditaan lopuksi. Nämä kvantitatiiviset tulokset auttavat muodostamaan tarkempia malleja ajokäyttäytymisestä, mikä auttaa kehittämään itseajavia autoja ja ajoneuvo-ajaja-malleja. Käytetyt tarkat metodit ja mittaustulokset auttavat tekemään katsestrategioiden ja visuo-motoristen teorioiden mittaamisen ja vertaamisen helpommaksi eri ympäristöissä.